Hyviä lähteitä ja videoita

Olen tässä blogitehtävän aikana tutustunut useisiin lastensuojelusta kertoviin lähteisiin, sekä tentteihini kuuluviin kirjoihin. Lastensuojelusta on paljon kirjoitettu sosiaalisessa mediassa ja siitä löytyy myös viranomaisten tekemiltä sivuilta. Niin kuin jo ensimmäisessä tekstissä kirjoitin, lastensuojelu on herkkä puheen aihe ja herättää erilaisia tunteita ihmisissä. Mutta lastensuojelun ytimessä se onkin jokaisen lapsen elämään kuuluva perus asia, hyvä ja turvallinen elämä, johon kuuluu rakkautta, iloa, surua, pettymystä, arkea ja juhlaa. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että jokainen lapsi voi ja saa kokea sen.

Listaan tähän lähteitä, joita olen käyttänyt blogissani edellisten tekstieni kohdalla, sekä muita mitä olen katsonut tai lukenut. Aloitan tenttiin luetuista kirjoista.

                                         MONISÄIKEINEN PERHETYÖ

Monisäikeinen perhetyö, Timo Rytkösen ja Leena Rönkkösen kirjoittama kirja perhetyön moninaisuudesta. Kirjassa kerrotaan erilaisista työ- ja ajattelutavoista, joilla voi hahmottaa perhetyötäja perheiden elämää kokonaisvaltaisesti. Kirjassa pyritään antamaan erilaisia välineitä nähdä perhe moniulotteisemmin, eri näkökulmista: miten perhe on historiallisesti kehittynyt, miten perheen kehitystä ja elämäntilannetta voi tutkia niin perheen elämänkaaren avulla, näkemällä perhe systeeminä kuin kulttuurillisena prosessina. Kirjassa on myös käytännön esimerkkejä teorian lisäksi sekä kuvauksia erilaisista tehtävistä ja perhetilanteista.    

Kun työskentelyssä perheen kanssa ei pidetä keskustelussa keskeisimpänä asiana perheen tai ihmisen ongelmaa, voi ihminen nähdä ongelman uusin silmin ja toiselta näkökannalta, mikä voi auttaa toivottomuuden tunteen ylipääsemisessä. Ongelmaa ei ole tarkoitus unohtaa, vaan sitä opitaan katsomaan uusin silmin ja etsitään energiaa sen selvittämiseen myönteisten ja perheen/ihmisen voimavarojen kautta. Voimavaraistavalla työotteella myös luodaan ihmiselle turvallisuuden tunnetta, kun ihminen ymmärtää, että hänellä onkin omasta takaa keinoja ja toimintatapoja tilanteesta selviämiseen, hän tuntee turvallisuuden tunnetta joskus epätoivoiselta tuntuvassakin tilanteessa. Kun näkee että tästä tilanteesta voidaankin selvitä, eikä se tarkoita pelkästään negatiivisia tulevaisuuden kuvia, ihminen jaksaa lähteä työstämään muutosta elämässä eteenpäin. Työntekijä voi auttaa perhettä näkemään toivon ja uskon tulevaisuudesta.

                   ANTAKAA MEILLE MAHDOLLISUUS, johdatus nuorten yhteisökasvatukseen

Antakaa meille mahdollisuus, Kalevi Kaipion kirjoittama kirja yhteisökasvatuksesta. Tämä kirja oli mielestäni todella hyvin ja selkeästi kirjoitettu. Niin hyvin, että en huomannut ajankulua ja luin kirjan yhden illan aikana, ei yhtään puuduttavaa tekstiä. Kaipion tyyli kirjoittaa, veti mukana. Kirjassa Kaipio kirjoittaa yhteisökasvatuksesta, sen periaatteista ja päämääristä. Hän kertoo sitä oman kokemuksensa kautta, kuinka hän oman työyhteisönsä kanssa on ottanut yhteisökasvatuksen käyttään poikakodissa. Kaipio kuvaa yhteisökasvatuksen kehityksen ja siihen kuuluvista siirtymä vaiheista kirjassaan käytännön esimerkkien avulla. Vaikka yhteisökasvatus nykyään onkin lähes jokaisessa kasvatusalan paikassa käytössä, on kirjaan hyvä paneutua ja pysähtyä ajattelemaan mitä se on.

Yhtenä periaatteena kirjan mukaan on avoimuus ja rehellisyys. Yhteisökasvatuksen toimimiseen vaaditaan avointa ja rehellistä tiedon kulkua, ei voida salata joltakin yhteisön jäseneltä asioita, joita toiselle jäsenelle kerrotaan, jos asiat liittyvät koko yhteisöön ja sen toimimiseen. Avoimuuteen ja rehellisyyteen kasvamiseen tarvitaan yhteisön voimakas tuki. Kaipion mukaan, kun yhteisö toimii avoimesti ja rehellisesti, heidän on helppo elää ja olla keskenään. Tässä kohtaa Kaipio kertoo myös, kuinka yhteiskunnassa voidaan nujertaa toinen ihminen kaksinaamaisuudella olemalla sosiaalisesti epäsosiaalinen, ajamalla omia etuja, osoittaakseen paremmuuttaan muille. Yhteisökasvatuksessa ei voi kukaan toimia nujertamalla toista millään keinoin. Olemalla avoin ja rehellinen, ihminen voi oman arvon tuntien kohdata toisen ihmisen kaunaa tuntematta silmästä silmään, kenenkään ei tarvitse ajatella mitä kukin hänestä ajattelee. Kaipion mukaan avoimuuteen ja rehellisyyteen liittyy myös tunteiden ilmaiseminen ja niiden salliminen yhteisössä sekä tunneristiriitojen selvittäminen. Tällöin ihminen oppii tuntemaan myös itseään, miten kokee ja tuntee sekä reagoi missäkin tilanteessa. Yhteisön toiminnan tulee avoimuuden ja rehellisyyden periaattein olla myös sitä ulospäin. Tietoa ei saa käyttää vallanvälineenä, esim. jonkun tiedon salaamista pönkittämällä omaa asemaa. On tärkeää miettiä, miten tieto saadaan kulkemaan kaikille, toiminta tulee organisoida niin että, esim. yhteisöpalaverissa olisi mahdollisuuksien mukaan kaikki mukana. Yhteisökasvatuksen alkuaikoina on tiedon kulkuun kiinnitettävä enemmän huomiota, myöhemmin kun avoimuus on pureutunut yhteisöön, ei siihen enää tarvitse niin paljon kiinnittää huomiota, vaan se toimii automaattisesti. Kaipio kertoo kuitenkin, että avoimuus ei tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi luopua omasta intimiteettisuojasta, vaikka yhteisössä voidaankin käsitellä yksilön vaikeuksia. Terveessä yhteisössä asiat kestävät päivänvalon, niitä ei tarvitse salata tai niissä ei tarvitse piiloutua intimiteettisuojan taakse.

Haluan vielä nostaa tässä kohtaa, Kaipion luottamuksen periaatteen, kuinka sen pohjalta voidaan kasvattaa lapsen/nuoren itsetuntoa ja omaa minäkäsitystä. Lähtökohtaisesti jokaiseen on luotettava. Jos kukaan ei luota ihmiseen, muuttuu hänen käsitys itsestään myös epäluotettavaksi, on annettava mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen. Kaipion mukaan luottamuksen osoittaminen ei tarkoita sinisilmäisyyttä, ettei tiedettäisi niitä mahdollisuuksia joissa lapsi/nuori voi pettää. Mutta luottamuksen mahdollisuus on kuitenkin annettava uudestaan ja uudestaan. Jos lapsi/nuori pettää luottamuksen, tulee se käydä läpi ja sen yhteydessä katse suunnataan tulevaisuuteen ja annetaan ymmärrys siitä, että ihmiseen luotetaan edelleen, luotetaan siihen, että hän on kehittyvä ja kasvava yksilö. Kun yhteisössä joku pettää luottamuksen, on se otettava vastaan ihmettelemällä, ei niin että "arvasin tuon, ei ollut yllätys”, vaan joka kerta se on yllätys. Kaipion mukaan luottamuksen periaatetta toteutettaessa riskejä tulee ottaa, eikä niitä pidä pelätä. Tässä on otettava huomioon kuitenkin kokemuksen antama tieto ja taito. Kun ottaa riskin lapsen/nuoren luottamisessa, voi se olla välttämätöntä kasvamisen ja kehityksen kannalta, kun nuori huomaa, että aikuinen luottaa häneen, haluaa hän olla luottamisen arvoinen.

                                         THL, LASTENSUOJELUN KÄSIKIRJA

Olen käyttänyt THL:n sivuja paljon tässä blogissani. Heidän sivuilleen tekemässä lastensuojelun käsikirjassa on hyvin ja selkeästi kuvattu lastensuojelun eri vaiheet sekä tehty taulukot, missä tilanteessa tulee lain puitteissa toimia. Sinne on myös listattu erilaisista palveluista, mitä perhe voi saada ja mitä heille kuuluu. Lastensuojelun käsikirja. 

                                         INHIMILLINEN TEKIJÄ, Lastensuojelu. 

Yle areenassa on inhimillisessä tekijässä hyvä keskustelu lastensuojelusta ennen ja nyt. Siinä nuori Eerika kertoo omasta kokemuksestaan lastensuojelussa, poliisi Simo, joka on myös kokemusasiantuntija  kertoo omista kokemuksistaan ja näkökulmistaan lastensuojelussa sekä historiasta kertoo historiantutkija Pirjo Markkola. Keskustelussa käydään läpi lastensuojelun käyntäntöistä nyt ja ennen sekä kuinka niitä tulisi muuttaa, onko toimittu oikein, esim. eristystoimenpiteissä. Siinä puhutaan myös siitä, minkälaisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä laitoslapsesta on. Minut pysäytti Eerikan kertomus siitä, kuinka häntä on pidetty huonona/pahana ja näin piti olla, se oli itsestäänselvyys aikuisille. Mutta jo yksikin kohtaaminen jossakin vaiheessa sijoitusta tai huostaanottoa, voi muuttaa nuoren elämän suunnan. 

Sijoitettuna kasvaneet
Youtubesta löysin myös videoita lastensuojelusta, sieltä paljon löytyy epävirallisia videoita, mutta myös asiallisesti tehtyjä videoita kokemuksista lastensuojelusta. Viivi ja Niina kertovat videolla selviytymiskeinoista ja niistä tekijöistä mitkä ovat auttaneet elämässä eteenpäin. 

"Lapset tykkäs siitä, ja se tykkäs meistä"
Erityisperhetukitoiminnasta pariskunta kertoo omia kokemuksiaan tukiperheenä olemisesta ja kuinka he ovat siihen lähteneet. 


Kuvat haettu 15.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=&q=nuori&order=popular

Jälkihuolto

 JÄLKIHUOLTO

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee järjestää lapselle tai nuorelle sijaishuollon päättymisen jälkeen lain mukainen jälkihuolto. Myös avohuollontukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yli 6 kuukautta ja kohdistunut yksin lapseen. Jälkihuollon järjestämisen velvollisuus päättyy 5 vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä, mutta viimeistään nuoren täytettyä 21 vuotta. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 75.)

Jälkihuollon alussa sosiaalityöntekijä tekee yhdessä lapsen tai nuoren kanssa tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma, suunnitelmassa huomioidaan myös nuoren asioista vastaavan vanhemman tai huoltajan tuen tarve. Myös jälkihuollon päätyttyä on sosiaalityöntekijän laadittava nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 76.)

Kunnan on järjestettävä jälkihuollon asiakkaalle riittävä toimeentulo ja asumisolosuhteet (Lastensuojelulaki 417/2007 § 76 a). Sekä itsenäistymistä varten kerätään kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40% nuoren sosiaali- terveydenhuollon asiakasmaksuista, lapsilisiä ei oteta huomioon. Itsenäistymisvara annetaan nuorelle lähtökohtaisesti jälkihuollon päättyessä mutta viimeistään nuoren täytettyä 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää varojen maksamisen ajankohdasta. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 77.)

 THL:n lastensuojelunkäsikirjaan on kirjattu esimerkkejä jälkihuollon palveluista. Palvelut ja tuen tarve voivat liittyä nuoren tulevaisuuden toiveisiin ja tarpeisiin, niitä mietitään yhdessä työntekijän kanssa, psykososiaaliseen tuen antamiseen, esim. henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arkeen liittyvissä asioissa. Voidaan antaa apua omien voimavarojen löytämiseen, asunnon hankkimiseen, tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja suoriutumiseen, työllistymiseen ja harjoitteluun, harrastuksiin, loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen, annetaan mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmiin, taloudellinen tuki sekä tietysti nuorella on mahdollisuus saada aikuisen tukea elämässä. (THL 2017.)

                                                         VIERAILU

  

Kävimme tänään 17.11.2017 Eevan kanssa tutustumassa Tampereen sijais- ja jälkihuollonpalveluihin ja haastattelimme jälkihuollon puolella työskentelevää työntekijää. Kyselimme hänen työstään mitä hän tekee, sekä menetelmistä ja tulevaisuuden näkymistä sekä kehittämisistä.

Sijais- ja jälkihuollon palvelut toimivat perhetukikeskuksessa, samassa useamman muun sosiaalihuollonpalvelun kanssa. Haastateltava työntekijä on jälkihuollon ohjaaja ja toimii jälkihuollon asiakkaiden lähiohjaajana, 18 vuotta täyttäneille. Jälkihuollon voi aloittaa aikaisemminkin, ns. valmistelevana työnä vaikka asiakas asuu vielä sijaishuollossa, laitoksessa tai perhekodissa. Tukikeskuksessa toimii laitoshoidontiimi ja sijaisperheentiimi, mutta asiakkaita saattaa olla molemmista tiimeistä. Myös avohuollosta tulleita asiakkaita saattaa olla jälkihuollossa mukana.

 Ensin mietitään jatkaako asiakas asumista vielä sijaishuollon paikassa esim. sijaisperheessä jos tuki on siellä hyvä ja tarpeellinen. Ja yleensä sen jälkeen tuetaan oman asunnon hankkimisessa, ja mennään asiakaslähtöisesti, mietitään missä asioissa nuori tarvitsee tukea ja apua. Mietitään nuoren kanssa yhdessä hankittavat tavarat asuntoon, miten maksut hoidetaan, jos tarvitsee kelan tukiasioissa apua, autetaan niissä. Opiskeluihin liittyvissä asioissa ollaan tukena. Jälkihuollossa tehdään yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa, ohjataan tarvittaessa nuorta niiden palveluiden piiriin. Jälkihuoltoon nuori on oikeutettu 21 vuotiaaseen saakka, mutta tämän jälkeen nuori saa olla tarvittaessa yhteydessä jälkihuollon työntekijään ja mietitään mitä lain puitteissa voidaan tehdä siinä tilanteessa, mutta siltaa ei katkaista saman tien, kun täyttää 21 vuotta.

Menetelmistä työntekijä kertoi, että heillä ei ole mitään tiettyä menetelmää käytössä koska tuki ja apu ovat kuitenkin niin yksilöllistä. Mutta nimesi kuitenkin ratkaisukeskeisen menetelmän, eli jos nuorella on jokin ongelma, pyritään siihen löytämään ratkaisu yhdessä nuoren kanssa, työntekijä ei ole asiakkaan elämän asiantuntija vaan tukia ja auttaja, asiakasasetelma pyritään saamaan tasavertaiseksi. Ja työn tavoitteena on tehdä itsestään asiakkaalle tarpeeton, eli asiakas itse pärjää elämässä ja pääse eteenpäin.

Kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden näkymistä määrittää tälläkin puolella hyvin pitkälle kaupunki ja SOTE-uudistus. Nyt on kuitenkin puhuttu jälkihuollon keskittämisestä yhteen sosiaaliasemaan ja siihen vaikuttaa varmasti maakuntauudistukset. Työtä tehdään lainsäädännön puitteissa ja ne määrittävät työtä hyvin pitkälle. Tarve jälkihuollon palveluissa pysyy kuitenkin tulevaisuudessakin. Työntekijä puhui myös siitä, että mahdollisesti tulevaisuudessa pyritään siihen, että asiakkaan matkassa sijaishuollosta jälkihuollon palveluihin pysyisi mahdollisuuksien mukaan sama työntekijä alusta loppuun saakka. Tämä olisi tietysti asiakkaan kannalta hieno juttu, hän saa pitää tutun työntekijän tukena pitkään ja ei tule vaihdoksia niin paljon, ja sitä myöten myös informaatio katkokset vähenevät.

Palveluiden kilpailutus liittyy vahvasti nykypäivään ja siitä työntekijä sanoi, että se ei aina ole positiivinen asia. Kun kaikkia kilpailutuksia ei tehdä asiakaslähtöisesti, vaan kunnan rahatilanteen näkökulmasta ja sitä myöten saattaa palvelun laatu laskea, kun hinta laskee.

Onnistumisia jälkihuollonpuolella tulee paljon, ja ne liittyvät usein esimerkiksi pitkä päihdeputki on saatu yhdessä katkaistua, tai siinä työntekijä on voinut olla nuoren tukena, asiakas saa opiskelupaikan, saa työpaikan, johonkin ongelmaan löydetään ratkaisu, saa nähdä nuoren kasvua ja kehitystä, ottaa vastuuta ja ajatukset muuttuvat. Ja tavoitteena myös työllä on se, että saadaan sukupolvien ketjut katkeamaan ja nuoren itsetunto vahvistuu.

Lähteet:

THL 2017. Jälkihuolto. Haettu 7.12.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 7.12.2007 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L7

Kuvat haettu 8.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=&q=keskustelu&order=popular

Sijaishuolto (laitos/perhehoito)

                                                   SIJAISHUOLTO

Sijaishuollolla tarkoitetaan hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen kohdalla. Voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla, ensisijaisesti kuitenkin pyritään lapsi sijoittamaan perhehoitoon tai lähiverkoston avulla sukulaiselle. Väliaikaisesti lapsi voidaan sijoittaa enintään 6 kuukaudeksi esim. toisen vanhemman luokse sijaishuollon siirtymävaiheessa. Lapsi voidaan sijoittaa myös vankilan perheosastolle, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Alle kolme vuotias voidaan sijoittaa vielä vankilan perheosastolle, jos se on lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 49.)

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen lähiverkoston suhteiden ylläpitämiseen. Lapsen kielelliseen, kulttuuriseen sekä uskonnolliseen taustaan tulee myös mahdollisuuksien mukaan kiinnittää paikan valinnassa huomiota. (Lastensuojelulaki 417/2007 §50.) THL:n lastensuojelun käsikirjassa on hyvä muistilista, mitä asioita pitää ottaa huomioon sijaishuoltopaikan valinnassa. Kun käy kaikki muistilistan kysymykset läpi ja vastaa niihin, se auttaa paikan valitsemisessa niin, että se vastaa lapsen tarpeisiin ja on hänen edun mukaista. Tässä on linkki muistilistaan, muistilista sijaishuollon paikan valintaan.

 Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän pitää huolehtia siitä, että lapselle kerrotaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti huostaan oton syyt, sekä mihin toimenpiteisiin hänen kohdallaan ryhdytään. Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää myös kahden kesken. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 53.) Lapsen ihmissuhteiden ylläpitämistä tulee edistää ja turvata sijaishuollon aikana, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tekee lähiverkosto kartoituksen, ja tukee lapsen suhdetta sijaishuollon aikana. Lapsi saa pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja vierailla heidän luonaan, yhteydenpidon rajoitustoimen piteitä voidaan kuitenkin lain nojalla tehdä, jos se on välttämätöntä lapsen edun kannalta. (Lastensuojelulaki 417/2007.)

Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan huostaan ottama lapsi, tai tahdonvastaisessa huostaan otossa hallinto-oikeuden huostaan ottama lapsi. Sijaishuoltoon voidaan myös sijoittaa avohuollon tukitoimena, tästä olen kirjoittanut enemmän avohuollon kohdalla. Sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa huostaanottamisen ja sijaishuollon tarve on syntynyt. Sijoittaja kunnalla on velvollisuus valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon tapahtuu lapsen edun mukaisesti. Kunnan sosiaalityöntekijä tekee käyntejä sijoituspaikoissa ja samalla valvoo, että lapsen etu ja oikeudet toteutuvat. (THL, Sijaishuolto.)

VIERAILU

Kävin tänään 16.11.2017 tutustumassa sijaushuollon palveluihin perhetukikeskuksessa. Haastattelin siellä yhtä sosiaalityöntekijää, kyselin hänen työnkuvastaan, sekä heidän tehtävästä lastensuojelussa. Perhetukikeskus hoitaa Tampereen ja 11 seutukunnan lapsen sijaishuollon paikan etsimisen lastensuojelulaitokseen ja luvanvaraiseen perhehoitoon. Ensin lapsen asioista vastaava kunnan sosiaalityöntekijä tekee pyynnön sijaishuoltopaikan etsimiseksi perhetukikeskukselle ja sijoituspyynnön perusteella he aloittavat sijaishuoltoyksikön etsimisen. Tukikeskuksen tiimi etsii sellaisen paikan lapselle, joka vastaa hänen tarpeitaan. He tuntevat kaikki kilpailutuksessa hyväksytyt paikat ja tekevät tarkastus käyntejä ja valvovat sijaishuoltoyksiköitä. He kilpailuttavat eri sijaishuollonyksiköt ja valitsevat niistä yhdessä lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän kanssa, kilpailutuksessa mennään aina lapsen etu edellä. 

Sijaishuoltoyksiköiden valvonta käyntejä he tekevät säännöllisesti ja ovat siinä tiiviissä yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Perhetukikeskus valvoo myös Tampereen omia laitoksia. Perhetukikeskus on mukana myös, jos sijaishuollon paikkaan on tarve tehdä muutosta, ja heidän asiakkaat ovat pääsääntöisesti 13-17 vuotiaita. 

Kehittämisiä ja tulevaisuuden näkymiä sosiaalityöntekijä kertoi SOTE-uudistuksen määrittävän tällä hetkellä aika paljon, ja vielä on epäselvää mitä kaikkea uudistusta sieltä kautta tulee, joten niistä hän ei hirveästi osannut kertoa mitään. Sen verran sanoi, että lapsen kuuleminen on enenevissä määrin tulossa työhön mukaan, ja menetelmiä lapsen kuulemiseen heillä ei vielä ollut. Mutta on tulossa jotakin haastattelulomakkeita, minkä avulla lasta voidaan haastatella ja hänen äänensä saada kuuluville. Sosiaalityöntekijä sanoi myös, että tällä hetkellä he eivät tee lasten kanssa kasvokkain töitä, mutta tulevaisuudessa sekin voi jollain tavalla muuttua.

LÄHTEET:

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 8.12.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L10

THL, Sijaishuolto. Lastensuojelunkäsikirja. Haettu 8.12.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto

Kuvat haettu 7.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?q=koti&image_type=&cat=&min_height=&min_width=&order=popular&pagi=2

Avohuollon tukitoimet

                                            AVOHUOLLON PERHETYÖ

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on viipymättä alettava avohuollon tukitoimien järjestämiseen, kun lastensuojelun tarve on todettu. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen kasvatuksesta vastaavien kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 34.)

Avohuollon tukitoimiin ryhdyttäessä laaditaan tarvittaessa lapsen ja perheen tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjatut tarpeet ja tuen tarve voivat liittyä lapsen ja perheen ongelmatilanteiden selvittämiseen, lapsen taloudelliseen tukeen sekä koulunkäynnin, ammatin ja asunnon hankkimisen, työn saannin, harrastusten ja läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisen tukemiseen. Avohuollon tukitoimet voivat liittyä myös lapsen kuntoutusta tukeviin hoito- ja terapiapalveluihin, tehostettua perhetukea, perhekuntoutusta tai muihin lasta ja perhettä tukeviin palveluihin ja tukitoimiin. Lastensuojelulaki 417/2007 § 36.)

Sijaishuollon järjestäminen voidaan myös tehdä avohuollon tukitoimena. Se voi olla arvioivaa ja kuntouttavaa perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä vanhempien kanssa. Jos lasta ei voida sijoittaa yhdessä vanhempien kanssa, se ei ole lapsen edun mukaista, voidaan lapsi sijoittaa kodin ulkopuolelle yksin avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti, siihen vaaditaan huoltajien ja yli 12 vuotiaan lapsen suostumus. Lasta ei saa kuitenkaan sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Kun päätetään sijoituksesta, on määriteltävä sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto, sen jatkamisesta on tehtävä päätös/arviointi 3 kuukauden kuluttua sen aloittamisesta, sekä sitä on arvioitava 3 kuukauden välein ja samalla on selvitettävä huostaan oton tarve. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 37-37 a.)

                                                               VIERAILU

Kävimme Eevan kanssa tutustumassa Tampereella erääseen perhetukikeskukseen, haastattelimme siellä ympärivuorokautisen osaston yhtä työntekijää. Perhetukikeskuksessa toimii ympärivuorokautisesti osasto, joka antaa avohuollollista tukea nuorille ja heidän perheilleen tilanteissa, joissa päivämuotoinen ja muu kodin kanssa tehtävä työ on osoittautunut riittämättömäksi.

Perhetukikeskuksen ympärivuorokautisella osastolla työskentelee 8 työntekijää, joista yksi on sairaanhoitaja, joka mm. jakaa nuorten lääkkeet, muut sosionomeja tai vanhemmalla nimikkeellä olevia sosionomeja. Perhetukikeskuksen osasto on Tampereella ainut avohuollon sijoituspaikka. Siellä on 7 paikka, jotka ovat koko ajan täynnä. Tukikeskuksessa on myös yksi asunto itsenäistyvälle nuorelle, joka siis kuuluu vielä osaston tiimiin, ja hänelle on osastolla oltava vapaa huone tarvittaessa. Asunnossa nuori voi harjoitella itsenäistymistä ja siirtyä siitä kun, täyttää 18, tuki asuntoon. Tuettu asuminen suunnitellaan yksilöllisesti nuoren kanssa, onko osaston työntekijät vielä minkä verran mukana tukemassa, on hyvin yksilöllistä.

Perhetukikeskuksen osastolla työntekijät tekevät kolmivuoro työtä. Yleensä aamuvuorossa on 2 ohjaajaa, iltavuorossa 2-3 ohjaajaa sekä yövuorossa on 1 ohjaaja. Viikonloppuisin osastolla on 1 ohjaaja vuorossa, paitsi sunnuntai illassa on 2 ohjaajaa, kun nuoret palaavat kotilomilta. Vuorot suunnitellaan nuorten menojen mukaan, esimerkiksi jos viikonloppuna on nuoria enemmän paikalla, ei lähde kotilomalle, on siihen laitettu sitten enemmän ohjaajia. Arki osastolla kulkee aika rutiininomaisesti, kun nuoret käyvät maanantaista perjantaihin koulussa, he heräävät aamulla kouluun ja on sovittu, että koulusta tullaan suoraan osastolle, ja siellä on hiljainen hetki läksyjen tekoa ja itsekseen olemista varten klo 16.30 saakka. Sitten nuoret voivat mennä omiin harrastuksiin tai muille menoille, osastolla tuetaan harrastustoimintaan ja sellaiseen mikä toimii myös myöhemmin kotonakin. Arkena osastolle tulo aika on klo 20. Maanantaina ja keskiviikkona on osaston yhteiset illat ns. koti-illat. Pidetään yhteisökokous, jossa käydään nuorten toiveita läpi esim. viikonlopun menojen suhteen. Koti-illoissa tehdään nuorten kanssa yhdessä, maanantaina on siivouspäivä, jolloin yhteiset tilat siivotaan ja keskiviikkona pyritään lähtemään yhdessä osaston ulkopuolelle tekemään jotakin, lähtökohtaisesti kaikki osallistuvat näihin. Viikonloppuisin nuoret voivat mennä kotiin vanhempien luokse ja osastolle jäävien nuorten kanssa tehdään jotakin yhdessä sovittua.

Perhetukikeskukseen nuoria tulee hyvin erilaisista lähtökohdista ja syistä. Usein on kotona ongelmia vanhempien kanssa, riidat saattavat olla niin kärjistyneitä, ettei niitä kotioloissa saada enää korjattua, on mielenterveysongelmia, koulunkäynnin vaikeuksia, aikataulut, rutiinit ja nukkuminen ovat sekaisin yms. Osastolle nuori tulee vapaaehtoisesti, sosiaalityöntekijä on ensin tehnyt päätöksen palvelutarpeesta ja perhe tekee lopullisen päätöksen nuoren kanssa. Osastolla ei käytetä rajoitustoimenpiteitä, ei tehdä huumeseuloja tai käydä tavaroita läpi. Jos tilanteeseen joudutaan, jossa täytyy rajoitustoimenpiteitä käyttää, on siitä tehtävä ilmoitus ja erikseen lupa-anomus, esim. nuoren tavarat saa käydä läpi, jos on epäilyä viiltelystä ja se on perusteltua lain nojalla. Lastensuojelulaki luku 11, kertoo missä tilanteessa voidaan rajoitustoimenpiteitä käyttää (Lastensuojelulaki 2004/417). Kuitenkin pyritään ensisijaisesti keskustelemaan asiat selviksi.

Sijoitusaika vaihtelee 2kk:sta 6kk:en. Koko ajan tehdään töitä kotiin päin, niin että nuori voisi palata perheen luokse. Asiakasneuvotteluita pidetään vähintään joka 2. kuukausi, siellä käydään läpi nuoren osastolla olon tavoitteet, kartoitetaan tilannetta sekä käydään läpi nuoren toiveita tuen suhteen. Asiakasneuvotteluissa puhutaan myös tarvittavista yhteistyötahoista. Usein yhteistyötä tehdään mm. nuorisopsykiatrian, koulujen, tyttöjen talon ja SPR turvatalon kanssa. Asiakasneuvottelussa on mukana nuori, vanhempi/vanhemmat, osaston ohjaaja ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä osallistuu esimerkiksi silloin, kun päivitetään asiakassuunnitelmaa. Asiakassuunnitelman tekee sosiaalityöntekijä sekä osastolla on jokaiselle nuorelle tehty hoito- ja kasvatussuunnitelma. Sosiaalityöntekijä kuuntelee osaston ohjaajien näkökannan asiakassuunnitelmaan, koska ohjaajat ovat nuorten kanssa läsnä arjessa.

Avohuollon tukitoimena tehdyssä sijoituksessa on perhetyön merkitys tärkeä. Perhetyöntekijä tulee tehostetun perhetyön kautta, hän tekee kotikäyntejä perheen luokse ja tukee nuorta ja nuoren vanhempia kotiolojen muuttamisesta siihen suuntaan, että nuori voi asua kotonaan vanhempien luona. Eroperheissä perhetyöntekijä sekä osaston työntekijät tukevat yhteydenpitoa molempiin vanhempiin, pyrkivät aktivoimaan suhdetta.

Menetelmistä perhetukikeskuksen työntekijä kertoi, että ei ole yhtään nimettyä menetelmää, vaan he käyttävät siellä menetelmiä tarvittaessa. Kuitenkin poimin työntekijän sanoista perhekeskeisyyden, dialogisuuden, elämänjana työskentelyn sekä kotiinpäin tehtävän työn. Nämä ovat sellaisia menetelmiä, mitä he käyttävät siellä arjessa päivittäin, eikä ajattele käyttävänsä jotakin tiettyä menetelmää.

Kustannuksista työntekijä sanoi, että nuoret saavat osastolla olon aikana viikko rahaa, alle 15 vuotiaat saavat 8 euroa ja yli 15 vuotiaat saavat 13 euroa, viikkorahan maksu suoritetaan viikkosiivouksen jälkeen. Myös nuoren bussikortti ja lääkkeet maksetaan, tarvittaessa maksetaan myös matkalippu esimerkiksi kauempana asuvan vanhemman luokse. Nämä kustannukset menevät Tampereen kaupungilta. Vaatehankinnoista huolehtii vanhemmat sekä itsenäistyvälle nuorelle vanhemmilta kerätään itsenäistymisraha. Itsenäistymisvarasta olen kertonut enemmän jälkihuollon palveluiden kohdalla.

Tulevaisuuden näkymistä ja kehittämissuunnitelmista työntekijä kertoi, että avohuollon sijoituspaikkoja pitäisi ehdottomasti saada lisää. Myös avohuollon puolella panostetaan koko ajan ennaltaehkäisevään työhön enemmän ja enemmän, mutta työntekijä kertoi, että se ei jokaisessa tilanteessa toimi ja tue asiakkaan elämää. Ja sanoi, että koko ajan tulee haastavampia nuoria vastaan, vaikeimpien ongelmien ja haasteiden kanssa, nuori voi huonosti. Psykiatrinen tuen tarve lisääntyy tulevaisuudessa ja on jo nyt lisääntynyt, ja tietysti pidetään huoli, että nuori sitä apua ja hoitoa saa.

Onnistumisista puhuimme, kun joukkoomme liittyi myös toinen työntekijä. Molemmat kertoivat, että työssä on oppinut iloitsemaan pienistäkin asioista. Kun saa nuoren luottamuksen ja suhde toimii, kemiat kohtaa, tulee onnistunut olo, ei pelkästään työntekijän ammatillisuudesta vaan myös nuoren puolesta. Joskus on ollut sellainen tilanne, että nuoren ja vanhempien välit niin huonot ja kärjistyneet, että he eivät pystyneet keskenään puhumaan mistään. Mutta osastolla olon aikana asiat kääntyivät ja välit korjaantuivat. Tähän työntekijä kertoi, että enemmän vaikutti hetkellinen etäisyys nuoren ja vanhempien välillä. Usein nuorilla on myös luottamuspula viranomaistyötä ja viranomaisia kohtaan. Kun nuori alkaa taas luottamaan viranomaistyöhön ja luodaan uskoa tulevaisuuden näkymistä, tuo sekin onnistumisen olon työntekijälle ja nuorelle. Tiimityön merkitys korostuu kaikissa tilanteissa työssä, on luottamus toisen työntekijän tekemiseen.

LÄHTEET:

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 7.12.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L10

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/?q=lapsi&hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=

Sosiaalihuoltolainmukainen palvelutarpeen arviointi

            SOSIAALIHUOLTOLAINMUKAINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

Kun sosiaalihuollon tarpeesta olevasta henkilöstä tulee tieto, tulee heti tehdä kiireellisen avun tarpeesta arviointi, se tehdään viipymättä, viimeistään 7 arkipäivän kuluessa yhteyden otosta.  Sen jälkeen tehdään sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei sen tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta (Lastensuojelulaki 417/2014 § 26). Tai palvelutarpeen arviointi on vasta tehty edellisen kerran ja on todettu lastensuojelunasiakkuuden tarpeettomuus, tässäkin tilanteessa on sosiaalityöntekijän tehtävä arviointi 7 päivän kuluessa ilmoituksesta. (THL 2015b.)

Kun palvelutarpeen arviointia tehdään, on siinä huomioitava asiakkaan elämäntilanne, itsemääräämisoikeus sekä selvitettävä asiakkaalle arviointi niin, että hän ymmärtää ja tietää palvelut ja vaihtoehdot sekä niiden vaikutukset. Palvelutarpeen arviointiin kirjataan yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalveluista sekä tuen tarpeesta, sosiaalityöntekijän johtopäätökset ja asiakkuuden edellytykset, asiakkaan näkemykset ja mielipiteet sekä arviointi omatyöntekijän tarpeesta. (THL 2015b.)

Lastensuojelulaissa on kirjattu lastensuojelun vireille tulosta ja palvelutarpeen arvioinnista kohtaan 26§ Lastensuojeluasian vireille tulo ja lastensuojeluntarpeen selvittäminen. (Lastensuojelulaki 417/2014 § 26.)

THL:n tekemässä lastensuojelunkäsikirjassa on hyvä selvitys ja taulukko siitä, kuinka asiat etenevät, kun sosiaalihuollon ammattihenkilölle tulee lastensuojeluilmoitus. Laitan linkin tähän Taulukko: Lastensuojeluasian vireilletulo, palvelutarpeen arvio ja asiakkuuden alkaminen

                                                          VIERAILU

Kävimme Eevan kanssa Tipotien sosiaaliasemalla sosiaalihuollon työntekijää haastattelemassa sosiaalihuoltolainmukaisen palvelutarpeen arvioinnista. Hän ottaa lastensuojelu ilmoituksia vastaan ja tekee 7 päivän aikana arvion sosiaalityöntekijän kanssa tarvitseeko tehdä palvelutarpeen arviointia. Sen jälkeen on 3 kuukautta aikaa tehdä arviointi, tarvitseeko perhe lastensuojelulain mukaisia palveluita vai sosiaalihuoltolain mukaisia varhaisentuen palveluita. Tiimi miettii yhdessä, mitä palveluita perhe tarvitsee, tietysti perheen kanssa yhdessä.

Työntekijä, jota haastattelimme, kertoi, että hänellä on pidempi tausta jo työstään ja hänelle on kehittynyt uran aikana tietynlainen kyky nähdä perheen tarve. Hän tekee työtä niin, että perhe itse saisi kertoa asiansa/huolensa ilman, että se tulisi työntekijän kautta. Tavoitteena on saada perhe lähtemään mukaan ja se helpottuu, kun perhe itse huomaa tarpeensa ja kertoo sen. Työntekijän tehtävänä on kertoa perheelle, mitä palveluita ja tukia heidän on tilanteessaan mahdollisuus saada. Sekä tavoitteena on ensin saada perheelle apu ennaltaehkäiseväntyön puolelta. Palvelutarpeen yhteenveto tehdään yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.

Tulevaisuuden näkymistä ja kehittämissuunnitelmista työntekijä kertoi, niinkuin muissakin paikoissa, että SOTE-uudistus määrittää aika paljon. Mutta tiimillä on omiakin kehittämissuunnitelmia, ja yksi oli niin että, olisi yksi tiimi, joka ottaa vastaan lastensuojeluilmoitukset ja tekee alkutyön, eli 7 päivän sisällä, se nopeuttaisi työtä, kun työ on muuten niin hektistä ja ilmoituksia tulee paljon. Ja työtä viedään enemmän ja enemmän ennaltaehkäisevään työhön päin. Sekä kohtaaminen perheen kanssa on tulossa enenevissä määrin mukaan työhön, että mennään heti perheiden elämään mukaan, tämä jäi minulle vielä hieman avonaiseksi, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Siis että, eikö kohtaamista perheen kanssa ole jo nyt.

Onnistumisia työssä kuin työssä tapahtuu aina, niin myös palvelutarpeen arvioinnissa. Työntekijä kertoi, että parasta on, kun pääsee asiakkaan kanssa yhdessä tekemään ja miettimään omaa tilannetta ja haasteita. Hän kertoi eräästä asiakastilanteesta, jossa oli kyseessä nuori ihminen, jolla oli pitkä päihdetausta ja masennus takana, hän pääsi itsenäistymään omassa elämässään ja kiinni yhteiskuntaan opiskelun ja työn kautta.

Lähteet: 

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 27.11.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L7

THL 2015b. Palvelutarpeen arviointi. Haettu 27.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/palvelutarpeen-arviointi-ja-asiakkuus/palvelutarpeen-arviointi

Vierailut, Ennaltaehkäisevä lastensuojelu

Tehtävään kuuluu vierailut 5 eri lastensuojelun kohteessa. Vierailun tarkoituksena on tutustua lastensuojelutyöhön siinä kontekstissa, jossa sitä kyseisessä paikassa toteutetaan, haastattelen työntekijää lastensuojelussa käytetyistä menetelmistä sekä kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden näkymistä. Lastensuojelun kohteet joihin tutustun ovat:

• Ennaltaehkäisevä lastensuojelu/varhainen tuki
• Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
• Avohuollon perhetyö
• Sijaishuolto
• Jälkihuolto

                     ENNALTAEHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU/VARHAINEN TUKI

Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan työtä, jolla lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia turvataan ja edistetään sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi kouluissa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (THL 2015.)

Ehkäisevästä lastensuojelutyöstä on myös laissa kirjattu, että kunnan on järjestettävä ehkäisevää lastensuojelua edistääkseen lasten ja nuorten hyvinvointia, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (Lastensuojelulaki 417/2014 § 3a.)

Ennalta ehkäisevää työtä tehdään seuraamalla ja kehittämällä lasten ja nuorten palveluita sekä kasvuolosuhteita. Tukea ja erityistä tukea tarjotaan perheille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos vanhempien omat voimavarat eivät riitä. Usein tuki on lisäkäyntien ja kotikäyntien tarjoamista lapselle tai koko perheelle. Erityinen tuki voi olla esim. neuvolan perhetyö tai koulun sosiaaliohjaus. (THL 2015.)

                                                               VIERAILU

Haastattelin koulussa työskentelevää koulunkäynninohjaajaa. Hän on ohjaajana pienryhmässä, jossa on 8 erityisentuen oppilasta, 7-10 vuotiaita. He tekevät tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa haku- ja tuontitilanteissa sekä järjestetyissä palavereissa. Joka vuosi lapsen henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään, siinä käydään läpi lapsen tuen tarve, eri terapiat kuten puhe- ja fysioterapiat sekä ohjataan perheitä hakeutumaan palveluiden piiriin, jos tarve havaitaan. Samalla usein keskustellaan myös perheen voimavaroista ja elämäntilanteesta, tämä on hyvin perhelähtöistä jos perhe itse haluaa puhua näistä asioista.

Koulunkäynninohjaaja toimii usein myös aamu- ja iltapäiväkerhossa ohjaajana. Sitä järjestetään erityistätukea tarvitseville lapsille sekä 1. ja 2. luokkalaisille lapsille. Jos vanhempien työaika on pidempi kuin lapsen koulupäivä, voi lapsi tarvittaessa tulla aamulla jo 6.30 tai olla tarvittaessa kello 17 saakka kerhossa. Kerhossa lapset saavat leikkiä vapaasti, jonkun verran on myös ohjattua ja suunniteltua toimintaa, mutta siinäkin tilanteessa lapsi saa valita osallistuuko hän ohjattuun toimintaan, vai haluaako hän tehdä omia juttuja. Ohjattu ja suunniteltu toiminta voi olla liikuntakerhoa, askartelupajaa, pikkujouluja tai vappuriehaa. 

Aamu- ja iltapäiväkerhossakin tehdään yhteistyötä perheiden kanssa, joidenkin kanssa enemmän ja vähemmän, riippuen miten lapsi kulkee koulumatkat, taxilla, yksin vai hakeeko vanhemmat. Usein kerhossa on aikaa havainnoida lapsen kasvua ja hyvinvointia paremmin kuin koulunpuolella, koska lapset saavat leikkiä vapaammin ja omaehtoisesti, sekä tulevat juttelemaan kerho-ohjaajien kanssa herkemmin ja ohjaajat saavat olla lasten leikeissä mukana. 

Etenkin pienryhmissä, kun lapset tarvitsevat enemmän tukea ja aikuisen vieressä olemista, pääsevät ohjaajat lähemmäs lapsen elämää kuin opettaja.  Ohjaajat kulkevat useimmin lapsen lähellä ja ohjaavat tarvittaessa kädestä pitäen, saattavat oppia tuntemaan lapsen syvemmin ja paremmin. Ja voivat siten havainnoida lapsen kasvua ja kehitystä laajemmin. Tietysti tarvittaessa tilanteesta puhutaan opettajan ja tiimin kanssa tai otetaan yhteyttä oppilashuoltoryhmään. 

Kysyin koulunkäynninohjaajalta, onko hän joutunut puuttumaan perheen asioihin esim. lastensuojeluilmoituksen kautta. Hän kertoi että, 3 vuoden aikana on joutunut yhden ilmoituksen tekemään ja siitä oli keskusteltu perheen kanssa ennen ilmoituksen tekemistä. Mutta usein jo huolen ilmoittaminen perheelle auttaa tilannetta sekä siitä keskusteleminen opettajan, ohjaajan tai oppilashuoltoryhmän kanssa. 

Lähde:

Lastensuojelulaki 417/2014. Haettu 5.12.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P3a

THL 2015. Lastensuojelu. Haettu 30.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ehkaiseva_lastensuojelu

Kuva haettu 7.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?q=lapsi&hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=