Jälkihuolto

 JÄLKIHUOLTO

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee järjestää lapselle tai nuorelle sijaishuollon päättymisen jälkeen lain mukainen jälkihuolto. Myös avohuollontukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yli 6 kuukautta ja kohdistunut yksin lapseen. Jälkihuollon järjestämisen velvollisuus päättyy 5 vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä, mutta viimeistään nuoren täytettyä 21 vuotta. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 75.)

Jälkihuollon alussa sosiaalityöntekijä tekee yhdessä lapsen tai nuoren kanssa tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma, suunnitelmassa huomioidaan myös nuoren asioista vastaavan vanhemman tai huoltajan tuen tarve. Myös jälkihuollon päätyttyä on sosiaalityöntekijän laadittava nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 76.)

Kunnan on järjestettävä jälkihuollon asiakkaalle riittävä toimeentulo ja asumisolosuhteet (Lastensuojelulaki 417/2007 § 76 a). Sekä itsenäistymistä varten kerätään kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40% nuoren sosiaali- terveydenhuollon asiakasmaksuista, lapsilisiä ei oteta huomioon. Itsenäistymisvara annetaan nuorelle lähtökohtaisesti jälkihuollon päättyessä mutta viimeistään nuoren täytettyä 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää varojen maksamisen ajankohdasta. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 77.)

 THL:n lastensuojelunkäsikirjaan on kirjattu esimerkkejä jälkihuollon palveluista. Palvelut ja tuen tarve voivat liittyä nuoren tulevaisuuden toiveisiin ja tarpeisiin, niitä mietitään yhdessä työntekijän kanssa, psykososiaaliseen tuen antamiseen, esim. henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arkeen liittyvissä asioissa. Voidaan antaa apua omien voimavarojen löytämiseen, asunnon hankkimiseen, tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja suoriutumiseen, työllistymiseen ja harjoitteluun, harrastuksiin, loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen, annetaan mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmiin, taloudellinen tuki sekä tietysti nuorella on mahdollisuus saada aikuisen tukea elämässä. (THL 2017.)

                                                         VIERAILU

  

Kävimme tänään 17.11.2017 Eevan kanssa tutustumassa Tampereen sijais- ja jälkihuollonpalveluihin ja haastattelimme jälkihuollon puolella työskentelevää työntekijää. Kyselimme hänen työstään mitä hän tekee, sekä menetelmistä ja tulevaisuuden näkymistä sekä kehittämisistä.

Sijais- ja jälkihuollon palvelut toimivat perhetukikeskuksessa, samassa useamman muun sosiaalihuollonpalvelun kanssa. Haastateltava työntekijä on jälkihuollon ohjaaja ja toimii jälkihuollon asiakkaiden lähiohjaajana, 18 vuotta täyttäneille. Jälkihuollon voi aloittaa aikaisemminkin, ns. valmistelevana työnä vaikka asiakas asuu vielä sijaishuollossa, laitoksessa tai perhekodissa. Tukikeskuksessa toimii laitoshoidontiimi ja sijaisperheentiimi, mutta asiakkaita saattaa olla molemmista tiimeistä. Myös avohuollosta tulleita asiakkaita saattaa olla jälkihuollossa mukana.

 Ensin mietitään jatkaako asiakas asumista vielä sijaishuollon paikassa esim. sijaisperheessä jos tuki on siellä hyvä ja tarpeellinen. Ja yleensä sen jälkeen tuetaan oman asunnon hankkimisessa, ja mennään asiakaslähtöisesti, mietitään missä asioissa nuori tarvitsee tukea ja apua. Mietitään nuoren kanssa yhdessä hankittavat tavarat asuntoon, miten maksut hoidetaan, jos tarvitsee kelan tukiasioissa apua, autetaan niissä. Opiskeluihin liittyvissä asioissa ollaan tukena. Jälkihuollossa tehdään yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa, ohjataan tarvittaessa nuorta niiden palveluiden piiriin. Jälkihuoltoon nuori on oikeutettu 21 vuotiaaseen saakka, mutta tämän jälkeen nuori saa olla tarvittaessa yhteydessä jälkihuollon työntekijään ja mietitään mitä lain puitteissa voidaan tehdä siinä tilanteessa, mutta siltaa ei katkaista saman tien, kun täyttää 21 vuotta.

Menetelmistä työntekijä kertoi, että heillä ei ole mitään tiettyä menetelmää käytössä koska tuki ja apu ovat kuitenkin niin yksilöllistä. Mutta nimesi kuitenkin ratkaisukeskeisen menetelmän, eli jos nuorella on jokin ongelma, pyritään siihen löytämään ratkaisu yhdessä nuoren kanssa, työntekijä ei ole asiakkaan elämän asiantuntija vaan tukia ja auttaja, asiakasasetelma pyritään saamaan tasavertaiseksi. Ja työn tavoitteena on tehdä itsestään asiakkaalle tarpeeton, eli asiakas itse pärjää elämässä ja pääse eteenpäin.

Kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden näkymistä määrittää tälläkin puolella hyvin pitkälle kaupunki ja SOTE-uudistus. Nyt on kuitenkin puhuttu jälkihuollon keskittämisestä yhteen sosiaaliasemaan ja siihen vaikuttaa varmasti maakuntauudistukset. Työtä tehdään lainsäädännön puitteissa ja ne määrittävät työtä hyvin pitkälle. Tarve jälkihuollon palveluissa pysyy kuitenkin tulevaisuudessakin. Työntekijä puhui myös siitä, että mahdollisesti tulevaisuudessa pyritään siihen, että asiakkaan matkassa sijaishuollosta jälkihuollon palveluihin pysyisi mahdollisuuksien mukaan sama työntekijä alusta loppuun saakka. Tämä olisi tietysti asiakkaan kannalta hieno juttu, hän saa pitää tutun työntekijän tukena pitkään ja ei tule vaihdoksia niin paljon, ja sitä myöten myös informaatio katkokset vähenevät.

Palveluiden kilpailutus liittyy vahvasti nykypäivään ja siitä työntekijä sanoi, että se ei aina ole positiivinen asia. Kun kaikkia kilpailutuksia ei tehdä asiakaslähtöisesti, vaan kunnan rahatilanteen näkökulmasta ja sitä myöten saattaa palvelun laatu laskea, kun hinta laskee.

Onnistumisia jälkihuollonpuolella tulee paljon, ja ne liittyvät usein esimerkiksi pitkä päihdeputki on saatu yhdessä katkaistua, tai siinä työntekijä on voinut olla nuoren tukena, asiakas saa opiskelupaikan, saa työpaikan, johonkin ongelmaan löydetään ratkaisu, saa nähdä nuoren kasvua ja kehitystä, ottaa vastuuta ja ajatukset muuttuvat. Ja tavoitteena myös työllä on se, että saadaan sukupolvien ketjut katkeamaan ja nuoren itsetunto vahvistuu.

Lähteet:

THL 2017. Jälkihuolto. Haettu 7.12.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 7.12.2007 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L7

Kuvat haettu 8.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=&q=keskustelu&order=popular