SIJAISHUOLTO
Sijaishuollolla tarkoitetaan hoidon ja kasvatuksen järjestämistä
kodin ulkopuolella huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai
väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen kohdalla. Voidaan järjestää
perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla,
ensisijaisesti kuitenkin pyritään lapsi sijoittamaan perhehoitoon tai
lähiverkoston avulla sukulaiselle. Väliaikaisesti lapsi voidaan sijoittaa
enintään 6 kuukaudeksi esim. toisen vanhemman luokse sijaishuollon
siirtymävaiheessa. Lapsi voidaan sijoittaa myös vankilan perheosastolle,
kuitenkin enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Alle kolme
vuotias voidaan sijoittaa vielä vankilan perheosastolle, jos se on lapsen edun
mukaista. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 49.)
Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota huostaanoton
perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen lähiverkoston suhteiden ylläpitämiseen.
Lapsen kielelliseen, kulttuuriseen sekä uskonnolliseen taustaan tulee myös
mahdollisuuksien mukaan kiinnittää paikan valinnassa huomiota. (Lastensuojelulaki
417/2007 §50.) THL:n lastensuojelun käsikirjassa on hyvä muistilista, mitä
asioita pitää ottaa huomioon sijaishuoltopaikan valinnassa. Kun käy kaikki muistilistan
kysymykset läpi ja vastaa niihin, se auttaa paikan valitsemisessa niin, että se
vastaa lapsen tarpeisiin ja on hänen edun mukaista. Tässä on linkki muistilistaan, muistilista sijaishuollon paikan valintaan.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän pitää huolehtia
siitä, että lapselle kerrotaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti
huostaan oton syyt, sekä mihin toimenpiteisiin hänen kohdallaan ryhdytään.
Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää myös kahden
kesken. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 53.) Lapsen ihmissuhteiden ylläpitämistä
tulee edistää ja turvata sijaishuollon aikana, sosiaalihuollosta vastaava
toimielin tekee lähiverkosto kartoituksen, ja tukee lapsen suhdetta
sijaishuollon aikana. Lapsi saa pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja vierailla
heidän luonaan, yhteydenpidon rajoitustoimen piteitä voidaan kuitenkin lain
nojalla tehdä, jos se on välttämätöntä lapsen edun kannalta. (Lastensuojelulaki
417/2007.)
Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan
viranhaltijan huostaan ottama lapsi, tai tahdonvastaisessa huostaan otossa
hallinto-oikeuden huostaan ottama lapsi. Sijaishuoltoon voidaan myös sijoittaa
avohuollon tukitoimena, tästä olen kirjoittanut enemmän avohuollon kohdalla. Sijaishuollon
kustannuksista vastaa se kunta, jossa huostaanottamisen ja sijaishuollon tarve
on syntynyt. Sijoittaja kunnalla on velvollisuus valvoa, että lapsen sijoitus
perhehoitoon tai laitoshoitoon tapahtuu lapsen edun mukaisesti. Kunnan sosiaalityöntekijä
tekee käyntejä sijoituspaikoissa ja samalla valvoo, että lapsen etu ja oikeudet
toteutuvat. (THL, Sijaishuolto.)
VIERAILU
Kävin tänään 16.11.2017 tutustumassa sijaushuollon palveluihin
perhetukikeskuksessa. Haastattelin siellä yhtä sosiaalityöntekijää, kyselin
hänen työnkuvastaan, sekä heidän tehtävästä lastensuojelussa. Perhetukikeskus
hoitaa Tampereen ja 11 seutukunnan lapsen sijaishuollon paikan etsimisen
lastensuojelulaitokseen ja luvanvaraiseen perhehoitoon. Ensin lapsen asioista
vastaava kunnan sosiaalityöntekijä tekee pyynnön sijaishuoltopaikan etsimiseksi
perhetukikeskukselle ja sijoituspyynnön perusteella he aloittavat
sijaishuoltoyksikön etsimisen. Tukikeskuksen tiimi etsii sellaisen paikan
lapselle, joka vastaa hänen tarpeitaan. He tuntevat kaikki kilpailutuksessa
hyväksytyt paikat ja tekevät tarkastus käyntejä ja valvovat
sijaishuoltoyksiköitä. He kilpailuttavat eri sijaishuollonyksiköt ja valitsevat
niistä yhdessä lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän kanssa,
kilpailutuksessa mennään aina lapsen etu edellä.
Sijaishuoltoyksiköiden valvonta käyntejä he tekevät säännöllisesti
ja ovat siinä tiiviissä yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Perhetukikeskus
valvoo myös Tampereen omia laitoksia. Perhetukikeskus on mukana myös, jos
sijaishuollon paikkaan on tarve tehdä muutosta, ja heidän asiakkaat ovat
pääsääntöisesti 13-17 vuotiaita.
Kehittämisiä ja tulevaisuuden näkymiä sosiaalityöntekijä kertoi
SOTE-uudistuksen määrittävän tällä hetkellä aika paljon, ja vielä on epäselvää
mitä kaikkea uudistusta sieltä kautta tulee, joten niistä hän ei hirveästi
osannut kertoa mitään. Sen verran sanoi, että lapsen kuuleminen on enenevissä
määrin tulossa työhön mukaan, ja menetelmiä lapsen kuulemiseen heillä ei vielä
ollut. Mutta on tulossa jotakin haastattelulomakkeita, minkä avulla lasta
voidaan haastatella ja hänen äänensä saada kuuluville. Sosiaalityöntekijä sanoi
myös, että tällä hetkellä he eivät tee lasten kanssa kasvokkain töitä, mutta
tulevaisuudessa sekin voi jollain tavalla muuttua.
LÄHTEET:
Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 8.12.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L10
THL, Sijaishuolto. Lastensuojelunkäsikirja. Haettu 8.12.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto
Kuvat haettu 7.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?q=koti&image_type=&cat=&min_height=&min_width=&order=popular&pagi=2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti