Tehtävään kuuluu vierailut 5 eri lastensuojelun kohteessa. Vierailun
tarkoituksena on tutustua lastensuojelutyöhön siinä kontekstissa, jossa sitä
kyseisessä paikassa toteutetaan, haastattelen työntekijää lastensuojelussa
käytetyistä menetelmistä sekä kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden
näkymistä. Lastensuojelun kohteet joihin tutustun ovat:
- Ennaltaehkäisevä
lastensuojelu/varhainen tuki
- Sosiaalihuoltolain mukainen
palvelutarpeen arviointi
- Avohuollon perhetyö
- Sijaishuolto
- Jälkihuolto
ENNALTAEHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU/VARHAINEN TUKI
Ehkäisevällä lastensuojelulla
tarkoitetaan työtä, jolla lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia turvataan ja
edistetään sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja
erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi kouluissa, nuorisotyössä,
päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja
terveydenhuollossa. (THL 2015.)
Ehkäisevästä
lastensuojelutyöstä on myös laissa kirjattu, että kunnan on järjestettävä
ehkäisevää lastensuojelua edistääkseen lasten ja nuorten hyvinvointia, kun
lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (Lastensuojelulaki 417/2014 §
3a.)
Ennalta ehkäisevää työtä tehdään
seuraamalla ja kehittämällä lasten ja nuorten palveluita sekä kasvuolosuhteita.
Tukea ja erityistä tukea tarjotaan perheille mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, jos vanhempien omat voimavarat eivät riitä. Usein tuki on
lisäkäyntien ja kotikäyntien tarjoamista lapselle tai koko perheelle. Erityinen
tuki voi olla esim. neuvolan perhetyö tai koulun sosiaaliohjaus. (THL 2015.)
VIERAILU
Haastattelin koulussa työskentelevää
koulunkäynninohjaajaa. Hän on ohjaajana pienryhmässä, jossa on 8 erityisentuen
oppilasta, 7-10 vuotiaita. He tekevät tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa
haku- ja tuontitilanteissa sekä järjestetyissä palavereissa. Joka vuosi lapsen
henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään,
siinä käydään läpi lapsen tuen tarve, eri terapiat kuten puhe- ja fysioterapiat
sekä ohjataan perheitä hakeutumaan palveluiden piiriin, jos tarve havaitaan.
Samalla usein keskustellaan myös perheen voimavaroista ja elämäntilanteesta,
tämä on hyvin perhelähtöistä jos perhe itse haluaa puhua näistä asioista.
Koulunkäynninohjaaja toimii usein
myös aamu- ja iltapäiväkerhossa ohjaajana. Sitä järjestetään erityistätukea tarvitseville
lapsille sekä 1. ja 2. luokkalaisille lapsille. Jos vanhempien työaika on
pidempi kuin lapsen koulupäivä, voi lapsi tarvittaessa tulla aamulla jo 6.30
tai olla tarvittaessa kello 17 saakka kerhossa. Kerhossa lapset saavat leikkiä
vapaasti, jonkun verran on myös ohjattua ja suunniteltua toimintaa, mutta
siinäkin tilanteessa lapsi saa valita osallistuuko hän ohjattuun toimintaan,
vai haluaako hän tehdä omia juttuja. Ohjattu ja suunniteltu toiminta voi olla
liikuntakerhoa, askartelupajaa, pikkujouluja tai vappuriehaa.
Aamu- ja iltapäiväkerhossakin tehdään
yhteistyötä perheiden kanssa, joidenkin kanssa enemmän ja vähemmän, riippuen
miten lapsi kulkee koulumatkat, taxilla, yksin vai hakeeko vanhemmat. Usein
kerhossa on aikaa havainnoida lapsen kasvua ja hyvinvointia paremmin kuin
koulunpuolella, koska lapset saavat leikkiä vapaammin ja omaehtoisesti, sekä
tulevat juttelemaan kerho-ohjaajien kanssa herkemmin ja ohjaajat saavat olla
lasten leikeissä mukana.
Etenkin pienryhmissä, kun lapset
tarvitsevat enemmän tukea ja aikuisen vieressä olemista, pääsevät ohjaajat
lähemmäs lapsen elämää kuin opettaja. Ohjaajat kulkevat useimmin lapsen
lähellä ja ohjaavat tarvittaessa kädestä pitäen, saattavat oppia tuntemaan
lapsen syvemmin ja paremmin. Ja voivat siten havainnoida lapsen kasvua ja
kehitystä laajemmin. Tietysti tarvittaessa tilanteesta puhutaan opettajan ja
tiimin kanssa tai otetaan yhteyttä oppilashuoltoryhmään.
Kysyin koulunkäynninohjaajalta, onko
hän joutunut puuttumaan perheen asioihin esim. lastensuojeluilmoituksen kautta.
Hän kertoi että, 3 vuoden aikana on joutunut yhden ilmoituksen tekemään ja
siitä oli keskusteltu perheen kanssa ennen ilmoituksen tekemistä. Mutta usein
jo huolen ilmoittaminen perheelle auttaa tilannetta sekä siitä keskusteleminen
opettajan, ohjaajan tai oppilashuoltoryhmän kanssa.
Lähde:
Lastensuojelulaki
417/2014. Haettu 5.12.2017
osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P3a
THL 2015. Lastensuojelu. Haettu 30.11.2017
osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ehkaiseva_lastensuojelu
Kuva haettu 7.12.2017 osoitteesta https://pixabay.com/fi/photos/?q=lapsi&hp=&image_type=&cat=&min_width=&min_height=
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti